<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=200535291051472&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

TURVALLISUUSTIETOA

 

Automaattisten paloilmoitinjärjestelmien väärät hälytykset

Posted by Pekka on Sep 2, 2020 8:30:00 AM

Mistä väärät hälytykset johtuvat?

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä on laitteisto, joka ilmoittaa automaattisesti alkavasta palosta sekä paikallisesti että hätäkeskukseen. Tämän lisäksi paloilmoitinjärjstelmä välittää tietoa edelleen myös myös itse laitteiston vikatiloista. Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä muodostuu ilmoitinkeskuksesta, teholähteestä, paloilmaisimista, paloilmoituspainikkeista, hälyttimistä ja automaattisesta ilmoituksen siirtojärjestelmästä.

  • Paloilmoitinjärjestelmä on hyvä valinta kiinteistön turvallisuustason korottamiseksi, jonka lisäksi se saattaa olla kiinteistön käyttötarkoituksesta riippuen myös pakollinen laitteisto (Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta).

  • Kuitenkin jopa yli 90 % kyseisten järjestelmien hälytyksistä on vääriä. Väärät hälytykset voivat johtua useista eri syistä, merkittävimpänä näistä ovat kuitenkin käyttäjän tekemät inhimilliset virheet, järjestelmän väärä käyttö tai yleinen huolimattomuus.

    Järjestelmän laukaisemat turhat hälytykset voivat kummuta jo huolimattomasta suunnittelusta, jolloin ei olla välttämättä huomioitu kiinteistön tarpeita ja on valittu esimerkiksi tiloihin sopimattomia ilmaisimia. Myös ilmaisimien sijoittelussa on tärkeää huomioida, että niitä ei sijoiteta kohteen lähelle, jossa lämpötilan vaihtelut voivat olla hyvinkin äkillisiä, tai vaihtoehtoisesti valitaan kyseiseen tilaan sopivampi ilmaisin.

    Järjestelmän väärään käyttöön liittyviä syitä voivat olla puutteellisesti perehdytetyn paloilmoittimen hoitajan laukaisema hälytys kuukausittaisen yhteyskokeilun yhteydessä tai huolimattomasti sijoitetut paloilmoitinpainikkeet, joita kiinteistön käyttäjät saattavat painaa vahingossa.

  •  

    Mitä haittaa vääristä hälytyksistä aiheutuu?

  •  

    Vääristä hälytyksistä koituu haittaa sekä kiinteistön käyttäjille että omistajalle. Kiinteistön käyttäjille väärät hälytykset voivat näkyä esimerkiksi häiriöinä tai keskeytyksinä työn teossa, kun taas kiinteistön omistajalle hälytykset voivat johtaa ylimääräisiin kustannuksiin.

    Pelastuslaitokset voivat veloittaa Pelastuslain perusteella vuoden kolmannesta ja sitä seuraavista vuoden aikana tapahtuvista toistuvista turhista hälytyksistä jopa yli 1 000 €/kpl riippuen kyseisen alueen pelastuslaitoksen palveluhinnastosta. Tilanteen korjaamisella voidaan tällöin teoriassa säästää vuositasolla jopa tuhansia euroja. Toisaalta pelastusviranomainen pyrkii omilla pakkokeinoillaan (palotarkastusmenettelyt, korjausmääräykset) vaikuttamaan hälytysten määrään jo ennen tällaisen tilanteen syntymistä.

     

    Miten vääriä hälytyksiä voidaan ehkäistä?

     

    Turhia hälytyksiä voidaan ehkäistä ja vähentää monella tapaa järjestelmän eri elinkaarenvaiheiden aikana. Helpoin tapa varmistaa järjestelmän oikeanlainen toiminta on huolellinen ja asiantunteva suunnittelu- ja asennustyö. Tässä tulisi aina hyödyntää asiantuntevaa paloilmoitinliikettä. Tarvittaessa apuna voidaan käyttää myös ulkopuolista konsulttia, joka voi puolueettomana toimijana varmistaa, että järjestelmän ja sen komponenttien valinnassa otetaan huomioon kiinteistö ja siihen toimivat ratkaisut.

    Säännöllisellä ja ennakoivalla huollolla pidetään järjestelmän toimintakyky hyvällä tasolla ja maksimoidaan sen elinkaaren pituus. Tätä varten järjestelmää huoltavan yrityksen kanssa tulisi olla voimassa hyvin tehty huolto- ja ylläpitosopimus, joka pakottaa huoltoyrityksen toimimaan laadukkaasti.

    Paloilmoitinjärjestelmän hoitajan tulee aina olla tehtäväänsä koulutettu. Hoitaja vastaa esimerkiksi kuukausittaisten yhteyskokeilujen suorittamisesta. Hoitajan yhteystiedot tulisi pitää ajan tasalla, jolloin esimerkiksi hälytyskeskus saa tämän tarvittaessa kiinni.

    Näiden lisäksi vaihtoehtoina on myös viivästetty paloilmoitus tai ennakkovaroitus. Viivästetty paloilmoitus toimii siten, että hälytys ei yhdisty suoraan hälytyskeskukseen, vaan sisäisesti kiinteistöön, jossa hälytys voidaan kuitata aiheettomaksi. Tämä vaihtoehto vaatii henkilöstöresursseja sekä koulutuksen toimiakseen. Ennakkovaroituksella voidaan varoittaa käyttäjiä ennen varsinaista palohälytystä, jolloin hälytetään henkilökuntaa tarkistamaan tilanne ja aloittamaan mahdolliset pelastustoimet.

    Paloilmoitinjärjestelmän toimintahäiriöt tulisi aina tuoda kiinteistön omistajan tai kiinteistöstä vastaavan henkilön, esimerkiksi kiinteistöpäällikön tietoon, jolloin asia pystytään tiedostamaan ja laatimaan toimenpiteitä hälytysten määrän vähentämiseksi.

  •  

    Käy lukemassa mitä hyötyjä laadukas teknisten turvajärjestelmien suunnittelu voi hankkeille tuottaa (linkki).

 

  • Seclion Oy on Suomen johtava turvallisuuteen erikoistunut asiantuntijayritys. Tuotamme ainoastaan erityisosaamista vaativia suunnittelu- ja konsultointipalveluita, jonka vuoksi voimme tarjota asiakkaillemme aidosti puolueettomia ja alan toimijoista riippumattomia turvallisuusasiantuntijoita.

    Tutustu asiakkaidemme kokemuksiin palveluistamme täällä. 

     

     

Topics: Turvasuunnittelu, turvatekniikka, paloturvallisuus, turvajärjestelmät, Valtionhallinto, Kunnat ja kaupungit, Tietoturvallisuus, Suuryritykset, Oppilaitokset ja kiinteistot