Termit "jatkuvuudenhallinta", "jatkuvuussuunnittelu" ja "valmiussuunnittelu" liittyvät normaalioloissa tapahtuvaan ennakointiin ja varautumiseen tähtäävään toimintaan mahdollisia häiriötilanteita ja poikkeusoloja silmällä pitäen. Erityisesti kuntien näkökulmasta edellä mainitut kokonaisuudet ovat valtavan laajoja, mutta samalla Valmiuslaki (1552/2011, 12 §) velvoittaa niitä valmiussuunnitteluun ja etukäteisvalmisteluihin normaalioloissa.
Vaikka termejä kuulee usein käytettävän keskenään ristiin tai synonyymeinä toisilleen, on niillä jokaisella oma merkityksensä. Konkreettisena esimerkkinä valmiussuunnitelma tarkoittaa kirjallista tuotosta, kun taas jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan organisaation prosessia.
Oleellista ei ole se, kuinka paljon erilaisia suunnitelmia on laadittu tai onko niiden sisältö jaettu täsmällisesti jonkin tietyn raamin mukaisesti. Oleellista on suunnitelmien sisältö, suunniteltujen varautumistoimenpiteiden toteutettavuus ja erityisesti tietojen ajantasaisuus.
Mikäli varautumiseen termit eivät ole entuudestaan täysin tuttuja tai haluat kerrata perusajatuksen, voit tutustua laatimaamme alla olevaan tiiviiseen yhteenvetoon.
JATKUVUUDENHALLINTA
On organisaation prosessi, jolla se
- - Tunnistaa toimintansa uhkat, riskit, häiriötilanteet ja riippuvuudet
- - Arvioi uhkien vaikutukset organisaatiossa ja sen toimijaverkostossa
- - Organisoi ja toteuttaa menettelytavat häiriötilanteiden varalle
- - Varmistaa kriittisten kumppaneidensa kyvyn toimia häiriötilanteissa
- - Suojaa toimintansa intressit ja arvontuotantokykynsä
Mitä jatkuvuudenhallinnalla tavoitellaan?
- Jatkuvuudenhallinnalla luodaan toimintatapa vakavien häiriötilanteiden hallinnalle ja toiminnan jatkuvuudelle.
- Jatkuvuudenhallinnan kehittäminen on jatkuvaa toimintaa, jonka avulla:
- - Vähennetään toimintakatkoista aiheutuvia kustannuksia/vaikutuksia
- - Parannetaan vastuuhenkilöiden kykyä toimia häiriötilanteissa
- - Tehostetaan yhteistoimintaa häiriötilanteissa sekä
- - Nopeutetaan tilanteesta toipumista
Kuvaus jatkuvuudenhallintaan kuuluvista ylätason osa-alueista osana varautumista, huomioiden normaali- ja poikkeusolosuhteet (pelkistetty kuvaus).
MISTÄ TULEE VELVOITE VARAUTUMISEEN, KETÄ SE KOSKEE?
Valmiuslain (1552/2011, 12 §) mukaan valtion viranomaisten, valtion liikelaitosten ja kuntien lakisääteinen velvollisuus on varmistaa tehtäviensä häiriötön hoitaminen kaikissa oloissa.
VARAUTUMISSUUNNITTELU
Varautumisella tarkoitetaan toimintaa, jolla
- - Varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa (=normaali-, ja häiriö- ja poikkeustilanteet).
Varautumistoimenpiteitä ovat esimerkiksi
- - Riskien arviointi
- - Jatkuvuus- ja valmiussuunnittelu
- - Tekniset ja rakenteelliset etukäteisvalmistelut
- - Koulutus
- - Harjoitukset
- - Tilojen ja kriittisten resurssien varaukset
Varautuminen voidaan jakaa vaiheittain esimerkiksi
- - Suunnitteluun
- - Suunnitelmien edellyttämiin käytännön valmistelutoimenpiteisiin
- - Valmistelutoimenpiteiden toteuttamiseen ja kehittämiseen sekä
- - Harjoitteluun
Mitä varautumisella tavoitellaan?
- Varautumisen päämääränä on huolehtia
- - Onnettomuuksien ja häiriötilanteiden ehkäisystä
- - Valmistautumisesta toimintaan onnettomuuksien tai häiriötilanteiden uhatessa
- - Suunnitella toipuminen onnettomuus- tai häiriötilanteista
JATKUVUUSSUUNNITTELU -> JATKUVUUSSUUNNITELMA
Jatkuvuussuunnittelulla tarkoitetaan toimia, joiden avulla
- - Pyritään pienentämään ja lyhentämään toimintaa haittaavien tapahtumien vaikutusta ja kestoa
Jatkuvuussuunnitteluun luetaan kuuluvaksi mm.
- - Varajärjestelyt
- - Muut toimenpiteet, jotka parantavat
- - Toimintaa häiriötilanteissa
- - Toipumista häiriöiden tai ongelmien jälkeen
Jatkuvuussuunnitelman osaksi voidaan laatia mm. kuvaukset
- - Johtamisesta
- - Vastuista
- - Toimenpiteistä, joiden mukaisesti toimintoja voidaan jatkaa erilaisissa häiriötilanteissa
VALMIUSSUUNNITTELU -> VALMIUSSUUNNITELMA
Valmiussuunnittelun tarkoituksena on
- - Varmistaa elintärkeiden toimintojen jatkuminen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Valmiussuunnitteluprosessi sisältää tyypillisesti kuvaukset
- - Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen vaikutuksista organisaation tehtäviin ja toimintaan
- - Toiminnassa ja tehtävissä tapahtuvista muutoksista
- - Toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta
- - Toimenpiteet normaalioloihin palaamiseksi
Valmiussuunnitteluprosessin keskeisin tuotos on varsinainen valmiussuunnitelma.
Valmiussuunnitelma voi koostua esim. seuraavista yläotsikoista
- - Jatkuvuudenhallinnan johtaminen
- - Jatkuvuudenhallinnan prosessit
- - Ennakointi ja suunnittelu
- - Häiriönhallinta ja kriisin johtaminen
- - Yhteistyö
Haluaisitko keskustella lisää aiheesta asiantuntijan kanssa maksuttomassa palaverissa?
Tai käydä tutustumassa tarkemmin Seclionin laajaan osaamiseen kaikilla eri turvallisuuden osa-alueilla katsomalla maksuttoman ja virtuaalisen palveluiden esittelyn.