<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=200535291051472&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">
HAE TÖIHIN

TURVALLISUUSTIETOA

 

Turvavalaistusjärjestelmien perusteet

Posted by Pekka on Oct 16, 2020 12:09:15 PM

Turvavalaistusjärjestelmä on yleisnimitys poikkeustilanteissa käytettävälle valaistukselle, jota käytetään normaalin valaistuksen virransyötön häiriintyessä. Turvavalaistusjärjestelmä pitää sisällään sekä varavalaistuksen että poistumisvalaistuksen.

Varavalaistus mahdollistaa normaalin toiminnan jatkumisen normaalivalaistuksen häiriötilanteissa. Poistumisvalaistus puolestaan varmistaa poistumistilanteissa henkilöiden turvallisuuden valaisemalla poistumisreitit tai vaaraa aiheuttavien prosessien lopettamisen valaisemalla tilan prosessin turvalliseen lopettamiseen saakka.

Tässä artikkelissa keskitytään nimenomaan poistumisvalaistusjärjestelmään.

 

1. Mikä on poistumisvalaistusjärjestelmä? 

Poistumisvalaistusjärjestelmään katsotaan kuuluvan poistumisreittivalaistus, avoimen alueen valaistus, sekä riskialttiin työalueen valaistus. Poistumisvalaistusjärjestelmät voidaan jakaa kahteen pääryhmään, jotka ovat keskusakustojärjestelmä ja yksikkövalaisinjärjestelmä.

Keskusakustojärjestelmässä akusto sijaitsee nimensä mukaisesti keskuksen yhteydessä, eli yksittäisillä valaisimilla ei ole omaa virtalähdettä. Keskuksesta valaisimet jaetaan ryhmiin, joissa voi olla korkeintaan 20 valaisinta. Poistumisvalaistusjärjestelmään kuuluvat opaste- ja turvavalaisimet tulee kytkeä omiin ryhmiinsä. Mikäli käytetään osoitteellista keskusta, niitä voidaan kytkeä myös samaan ryhmään, mutta se voi valmistajasta riippuen vaatia valaisimen erikoisversiota.

Yksikkövalaisinjärjestelmässä jokaisella valaisimella on oma virtalähteensä. Tämä mahdollistaa sen, että opaste- ja turvavalaisimia ei tarvitse kytkeä omiin erillisiin ryhmiinsä. Järjestelmän valaisimien enimmäismäärä riippuu valmistajan ohjeista tai järjestelmän ohjain-/latauslaitteiden maksimimäärästä. Valmistajasta riippuen myös keskusten yhdistäminen on mahdollista. Myös kiinteistöautomaatio- tai paloilmoitinjärjestelmään integroiminen on mahdollista.

 

2. Velvoitteet ja lainsäädöntö? 

Velvoitteet poistumisvalaistuksen opasteiden merkitsemiselle, poistumisreittien valaisemiselle, sekä toimintakunnossa pitämiselle ja muille menettelytavoille tulee sisäministeriön asetuksesta rakennusten poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta (805/2005). Se velvoittaa poistumisreittien merkitsemistä esimerkiksi työpaikka-, kokoontumis-, liike- ja majoitustiloissa. Lisäksi kiinteistön yleisen paloturvallisuuden vastuut tulevat pelastuslaista (379/2011). Sen mukaan kiinteistön omistaja/haltija vastaa kiinteistön palo- ja poistumisturvallisuudesta.

Artikkelin lopussa on tarkempi luettelo aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä ja standardeista.

 

3. Tärkeimmät näkökulmat suunnittelussa? 

Järjestelmän suunnittelu tulisi tehdä aina tapauskohtaisesti ottaen huomioon järjestelmän toimintavarmuus, huollettavuus ja kokonaiskustannukset. Kohteeseen parhaiten soveltuvaa järjestelmää suunniteltaessa tulee sovittaa yhteen laitteiston ominaisuudet ja asennusympäristön rajoitteet.

Kohdekohtainen suunnittelu tulee aloittaa tutustumalla kohteen pohjapiirustuksiin, joihin on merkitty poistumisreitit, paloilmoitinpainikkeet, sammutuskalusto ja ensiapupisteet. Näiden lähtötietojen pohjalta voidaan määritellä järjestelmän laajuus ja soveltuvin valaisintyyppi.

Järjestelmää valittaessa on kiinnitettävä huomiota eri järjestelmien välisiin eroihin ja miten ne vaikuttavat esimerkiksi kokonaiskustannuksiin. Yksikkövalaisinjärjestelmä on helpompi asentaa ja helpommin muunneltavissa kuin keskusakustojärjestelmä. Se on myös käyttövarmempi, koska yhden akun toimintahäiriö vaikuttaa vain yhteen valaisimeen. Jotta voitaisiin saavuttaa lähes sama käyttövarmuusaste keskusakustojärjestelmässä, sen valaisinryhmät tulisi suunnitella siten, että samalla poistumisreitillä sijaitsevat valaisimet kuuluvat eri ryhmiin. Näin varmistetaan, että ryhmän virransyötön toimintahäiriö ei vaikuta kaikkiin tietyn poistumisreitin valaisimiin.

Keskusakustojärjestelmä on helpommin huollettavissa, koska akusto sijaitsee keskitetysti samassa kohteessa, eikä hajautettuna koko kiinteistön alueelle. Keskusakustojärjestelmän valaisimet ovat edullisempia kuin yksikkövalaisinjärjestelmän, mutta toisaalta kustannuksia syntyy enemmän kaapelointiin ja turvavalokeskusten hankintaan liittyen.

Keskusakustojärjestelmän paloalueiden väliset kaapeloinnit tulee aina tehdä palonkestävillä kaapeleilla. Yksikkövalaisinjärjestelmälle samanlaisia vaatimuksia ei ole, koska niiden virransyöttö ja ohjauslaitteet sijaitsevat valaisinten yhteydessä. Kaapeloinnissa tulee huomioida, että jokaisen valaisimen jännite on riittävä vaaditun toiminta-ajan, eli yhden tunnin, lopulla.

 

4. Tärkeimmät järjestelmän elinkaareen liittyvät asiat? 

Järjestelmän asennuksen jälkeen sille tehdään urakoitsijan puolesta käyttöönottotarkastus, josta käy ilmi esimerkiksi opasteiden sijoittelu ja näkyvyys, toimintakunnon varmistumisen testaus ja ryhmien kytkentätapa. Rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa rakennusvalvontaviranomainen tarkastaa järjestelmän toimivuuden. Pelastusviranomainen toimii tässä viranomaiskonsulttina.

Järjestelmän kuntoa tulee seurata päivittäin normaalien huoltokierrosten yhteydessä. Sen lisäksi järjestelmälle on tehtävä määräaikaistarkastuksia, joilla varmistutaan järjestelmän ja sen komponenttien toimintakunnosta. Kuukausittain tarkastetaan, että jokainen valaisin toimii kytkemällä ne riittävän pitkäksi ajaksi toimimaan akusta ja samalla tarkistetaan keskusakustojärjestelmien valvontalaitteiden toiminta. Vuosittain testataan järjestelmä täyden mitoituksessa käytetyn kestoajan testillä valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Kuten muissakin turvajärjestelmissä, huoltotoimenpiteiden dokumentointi on hyvin tärkeää. Huoltopäiväkirjaan tulee merkitä esimerkiksi järjestelmän käyttöönottopäivä, määräaikaistarkastusten päivämäärät, huoltojen ja testausten päivämäärät ja lyhyet selostukset, havaitut viat ja korjaustoimenpiteiden päivämäärät, sekä muutostyöt ja niiden päivämäärät.

 

5. Aiheeseen liittyvää syventävää tietoa

  • Pelastuslaki 379/2011 (luku 3 ja 112§)
  • Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 (117§)
  • Laki pelastustoimen laitteista 10/2007
  • Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Yma 848/2017
  • Sisäasiainministeriön asetus rakennusten poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta Sma 805/2005
  • Valtioneuvoston päätös työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä 976/1994
  • SFS-EN 5071 Keskitetyn tehonsyötön järjestelmät
  • SFS-EN 60598-2-22 Luminaires. Part 2-22: Particular requirements. Luminaires for emergency lighting
  • SFS-EN 1838 Valaistussovellukset. Turvavalaistus
  • SFS 6000-5-56 Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen. Turvajärjestelmät
  • SFS-EN 50172 Poistumisvalaistusjärjestelmät
  •  

 

Seclionin suunnittelupalvelut kattavat kaikki sähköiset turvallisuusjärjestelmät sekä uudis- että saneeraushankkeissa. 

 

Topics: Turvasuunnittelu, Lainsäädäntö, turvatekniikka, turvajärjestelmät, Valtionhallinto, Kunnat ja kaupungit, Suuryritykset, Oppilaitokset ja kiinteistot