<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=200535291051472&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">
HAE TÖIHIN

TURVALLISUUSTIETOA

 

Pikaopas valmiussuunnittelusta

Posted by Niko on May 22, 2020 12:25:25 PM

Kunnilla on niin normaalioloissa, häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin keskeinen vastuu väestön tarvitsemista peruspalveluista. Kunnan varautuminen ja jatkuvuudenhallinta edellyttävät, että kaikilla kunnan toimialoilla on laadittu tarvittavat suunnitelmat.

Esimerkkeinä voidaan luetella (maantieteelliset ja toiminnalliset erot huomioon otettuina) ainakin seuraavia vastuualueita: sosiaalitoimi, opetustoimi, päivähoito, terveydenhuolto, pelastustoimi, joukkoruokailu, vesihuolto, jätehuolto, sähköhuolto, kaukolämpö, kadut, satamat ja joukkoliikenne.

"Kuntien tulee varautua erilaisiin tilanteisiin etukäteen ja tämä vaatii aina myös määriteltyjen toimenpiteiden toteuttamista käytännössä."

Varautumisessa on myös määriteltävä ylikunnallisten organisaatioiden ja kunnan ulkopuolisten palveluntuottajien roolit ja vastuut varautumiseen liittyvissä asioissa, sekä luotava toimivat johtamis- ja yhteistoimintamenettelyt näiden kanssa. Mikäli valmiussuunnitelman sisältö ei ole itsestäänselvyys tai entuudestaan tuttu aihealue, voit tutustua laatimaamme pikaoppaaseen kunnan valmiussuunnittelusta ja varautumisesta.   

PIKAOPAS VALMIUSSUUNNITTELUSTA JA VARAUTUMISESTA

Mistä tulee velvoite varautumisesta ja valmiussuunnittelusta, ketä se koskee?

Valmiuslaki (1552/2011), 12 §:ssä (Varautumisvelvollisuus) määritellään, että alla mainittujen toimijoiden tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.

- Valtioneuvosto
- Valtion hallintoviranomaiset
- Valtion itsenäiset julkisoikeudellisten laitokset
- Muut valtion viranomaiset
- Valtion liikelaitokset
- Kunnat
- Kuntayhtymät
- Muiden kuntien yhteenliittymät

Pelastuslaissa (379/2011) säädetään valtion ja kunnan viranomaisten, laitosten ja liikelaitosten velvollisuudesta osallistua pelastuslaitoksen johdolla pelastustoiminnan suunnitteluun sekä toimimaan onnettomuus- ja vaaratilanteissa niin, että pelastustoiminta voidaan toteuttaa tehokkaasti.

Tartuntatautilain (1227/2016) mukaan Valtion viranomaisten ja asiantuntijalaitosten sekä kuntien ja kuntayhtymien on järjestelmällisesti torjuttava tartuntatauteja sekä varauduttava terveydenhuollon häiriötilanteisiin.

Lisäksi kuntien sidosryhmiä koskevista velvoitteista on säädetty esimerkiksi (ei kattava lista):

Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätettävä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisesta varautumisesta suuronnettomuuksiin ja terveydenhuollon erityistilanteisiin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on lisäksi velvollinen laatimaan yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisen valmiussuunnitelman.

Vesihuoltolaki (119/2001), 14 a §:n mukaan Vesihuoltolaitos laatii ja pitää ajan tasalla suunnitelman häiriötilanteisiin varautumisesta sekä ryhtyy suunnitelman perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. Laitos toimittaa suunnitelman valvontaviranomaisille, pelastusviranomaiselle ja kunnalle.

 

Mitä varautuminen tarkoittaa?
Varautuminen on toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti tarvittavat tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Miksi varaudutaan?
Varautumisen päämääränä on huolehtia onnettomuuksien ja häiriötilanteiden ehkäisystä, valmistautumisesta toimintaan niiden uhtaessa tai sattuessa ja suunnittella toipuminen.  

Mitä osa-alueita valmiussuunnitteluprosessi tyypillisesti sisältää?
Valmiussuunnitteluprosessissa selvitetään muun muassa: - Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen vaikutukset organisaation tehtäviin ja toimintaan

- Toiminnassa ja tehtävissä tapahtuvat muutokset
- Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen
- Toimenpiteet normaalioloihin palaamiseksi

Mitä suunnittelutyön tuloksena syntyy?

Valmiussuunnittelun yksi tärkeä osa on nimensä mukaisesti valmiussuunnitelman laatiminen.

Mitä valmiussuunnitelma pitää sisällään?
Varsinainen suunnitelma voi koostua esim. seuraavista yläotsikoista

- Jatkuvuudenhallinnan johtaminen
- Jatkuvuudenhallinnan prosessit
- Ennakointi ja suunnittelu
- Häiriönhallinta ja kriisin johtaminen
- Yhteistyö

Valmiussuunnitelman sisältö, tarkasta ainakin nämä:

Organisaatio:
Suunnitelman nimi:
Osa-alue huomioitu?
Valmiussuunnitelman sisällön tarkastuslista KYLLÄ EI
Varautumisen nykytilan arviointi on suoritettu.    
Arvioinnin tulokset on kuvattu ja ne ovat ajan tasalla.    
Arvioinnin kehittämistoimenpiteet on yksilöity ja kuvattu.    
Arvioinnin kehittämistoimenpiteiden toteuttamiselle on nimetty vastuutahot ja toimenpiteiden suorittaminen on aikataulutettu realistisesti (käytettävät resurssit huomioiden).    
Ydintoimintojen kriittisyyden arviointi on suoritettu.    
Uhka-arviot on laadittu ja ne ovat ajan tasalla.    
Organisaation toimintaa vaarantavat uhkat ja niiden riskianalyysit on laadittu.    
Riskien hallintatoimenpiteet sekä toimenpidesuunnitelma riskienhallinnan parantamiseksi on laadittu ja se on ajan tasalla.    
Kriittiset ja keskeiset sopimuskumppanit on tunnistettu ja kuvattu.    
Em. sopimuskumppanien jatkuvuudenhallinnan taso on varmistettu.    
Listaus laadittu keskeisistä sidosryhmistä sekä näiden tarpeista ja vastuista.    
Listaus laadittu henkilöstön, toimitilojen, rakennusten ja koneiden varauksista.    
Varautumisen koulutus- ja harjoitussuunnitelma laadittu ja se on ajan tasalla.    
Häiriötilanteiden toimintakortit laadittu ja niiden ajantasaisuus tarkastettu.    
Organisaation varautumisorganisaatio ja hälytysjärjestelmä on olemassa ja sen toimivuus on varmistettu.    
Organisaation viesti- ja tietoliikennejärjestelyt on kuvattu.    
Häiriötilanteiden johtamis- ja väistötilat sekä muut käytössä olevat toimitilat on yksilöity ja kuvattu.    
Listaus keskeisistä vapaaehtoisjärjestöistä sekä niiltä saatavasta tuesta organisaatiolle laadittu ja ajan tasaisuus varmistettu.    


Varautumis- ja valmiussuunnittelua toteutetaan viranomaisyhteistyönä, jonka lisäksi mm. Kuntaliitto tukee ja tarjoaa kunnille työkaluja suunnitelmien laatimiseksi.

Toimenpiteiden suunnittelussa ja suunnitelmien laatimisessa sekä arviomisessa voidaan käyttää myös ulkopuolisia varautumis- ja valmiussuunnitteluun perehtyneitä asiantuntijoita, jolloin mahdollinen sisäisten resurssien puute ei muodostu esteeksi kunnan valmiussuunnittelun toteuttamiselle.

Topics: Kunnat ja kaupungit, Valmiussuunnittelu