Kunnilla on niin normaalioloissa, häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin keskeinen vastuu väestön tarvitsemista peruspalveluista. Kunnan varautuminen ja jatkuvuudenhallinta edellyttävät, että kaikilla kunnan toimialoilla on laadittu tarvittavat suunnitelmat.
Esimerkkeinä voidaan luetella (maantieteelliset ja toiminnalliset erot huomioon otettuina) ainakin seuraavia vastuualueita: sosiaalitoimi, opetustoimi, päivähoito, terveydenhuolto, pelastustoimi, joukkoruokailu, vesihuolto, jätehuolto, sähköhuolto, kaukolämpö, kadut, satamat ja joukkoliikenne.
"Kuntien tulee varautua erilaisiin tilanteisiin etukäteen ja tämä vaatii aina myös määriteltyjen toimenpiteiden toteuttamista käytännössä."
Varautumisessa on myös määriteltävä ylikunnallisten organisaatioiden ja kunnan ulkopuolisten palveluntuottajien roolit ja vastuut varautumiseen liittyvissä asioissa, sekä luotava toimivat johtamis- ja yhteistoimintamenettelyt näiden kanssa. Mikäli valmiussuunnitelman sisältö ei ole itsestäänselvyys tai entuudestaan tuttu aihealue, voit tutustua laatimaamme pikaoppaaseen kunnan valmiussuunnittelusta ja varautumisesta.
PIKAOPAS VALMIUSSUUNNITTELUSTA JA VARAUTUMISESTA
Mistä tulee velvoite varautumisesta ja valmiussuunnittelusta, ketä se koskee?
Valmiuslaki (1552/2011), 12 §:ssä (Varautumisvelvollisuus) määritellään, että alla mainittujen toimijoiden tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.
- Valtioneuvosto
- Valtion hallintoviranomaiset
- Valtion itsenäiset julkisoikeudellisten laitokset
- Muut valtion viranomaiset
- Valtion liikelaitokset
- Kunnat
- Kuntayhtymät
- Muiden kuntien yhteenliittymät
Pelastuslaissa (379/2011) säädetään valtion ja kunnan viranomaisten, laitosten ja liikelaitosten velvollisuudesta osallistua pelastuslaitoksen johdolla pelastustoiminnan suunnitteluun sekä toimimaan onnettomuus- ja vaaratilanteissa niin, että pelastustoiminta voidaan toteuttaa tehokkaasti.
Tartuntatautilain (1227/2016) mukaan Valtion viranomaisten ja asiantuntijalaitosten sekä kuntien ja kuntayhtymien on järjestelmällisesti torjuttava tartuntatauteja sekä varauduttava terveydenhuollon häiriötilanteisiin.
Lisäksi kuntien sidosryhmiä koskevista velvoitteista on säädetty esimerkiksi (ei kattava lista):
Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätettävä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisesta varautumisesta suuronnettomuuksiin ja terveydenhuollon erityistilanteisiin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on lisäksi velvollinen laatimaan yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisen valmiussuunnitelman.
Vesihuoltolaki (119/2001), 14 a §:n mukaan Vesihuoltolaitos laatii ja pitää ajan tasalla suunnitelman häiriötilanteisiin varautumisesta sekä ryhtyy suunnitelman perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. Laitos toimittaa suunnitelman valvontaviranomaisille, pelastusviranomaiselle ja kunnalle.
Mitä varautuminen tarkoittaa?
Varautuminen on toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti tarvittavat tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Miksi varaudutaan?
Varautumisen päämääränä on huolehtia onnettomuuksien ja häiriötilanteiden ehkäisystä, valmistautumisesta toimintaan niiden uhtaessa tai sattuessa ja suunnittella toipuminen.
Mitä osa-alueita valmiussuunnitteluprosessi tyypillisesti sisältää?
Valmiussuunnitteluprosessissa selvitetään muun muassa: - Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen vaikutukset organisaation tehtäviin ja toimintaan
- Toiminnassa ja tehtävissä tapahtuvat muutokset
- Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen
- Toimenpiteet normaalioloihin palaamiseksi
Mitä suunnittelutyön tuloksena syntyy?
Valmiussuunnittelun yksi tärkeä osa on nimensä mukaisesti valmiussuunnitelman laatiminen.
Mitä valmiussuunnitelma pitää sisällään?
Varsinainen suunnitelma voi koostua esim. seuraavista yläotsikoista
- Jatkuvuudenhallinnan johtaminen
- Jatkuvuudenhallinnan prosessit
- Ennakointi ja suunnittelu
- Häiriönhallinta ja kriisin johtaminen
- Yhteistyö
Valmiussuunnitelman sisältö
Hyödynnä Seclionin laatimaa ilmaista työkalua, kun suunnittelet valmiussuunnitelman sisältöä. Turvallisuusalan ammattilainen on tehnyt avuksesi tarkistuslistan ettei mikään valmiussuunnitelman tärkeä sisältö jäisi tarkastamatta.
Toimenpiteiden suunnittelussa ja suunnitelmien laatimisessa sekä arviomisessa voidaan käyttää myös ulkopuolisia varautumis- ja valmiussuunnitteluun perehtyneitä asiantuntijoita, jolloin mahdollinen sisäisten resurssien puute ei muodostu esteeksi kunnan valmiussuunnittelun toteuttamiselle.
Varaa lyhyt maksuton palaveri turvallisuuden asiantuntijan kanssa, sitoumuksetta. Olet palaverin jälkeen yhtä ratkaisua viisaampi.